Paikallislehden toimittaja vuonna 2015

Paikallislehden toimitus joskus 2000-luvun alkupuolella:

Toimittaja, tai ei pelkkä toimittaja, vaan ihan aluetoimittaja, marssii toimitukseen hikeä otsaltaan pyyhkien. Vanhassa lippiksessä on paikallisen metsäkonefirman logo. Näköjään on vähän jäänyt neulasia siihen hatun laelle. Oli kuulemma nähnyt työmatkalla tienvarressa pyyn. Sitä piti sitten lähteä kameran kanssa jahtaamaan. Ehti kyllä karata metsään, perkele.

Näppäimistön päällä on päätoimittajan jättämä keltainen muistilappu. Siinä on naisen nimi ja puhelinnumero. Joku rouva on kuulemma nähnyt metsässä karhunjälkiä. Jos voisi soittaa ja kysäistä tarkemmin? Kuvakin olisi kiva.

Aluetoimittaja soittaa tietenkin rouvalle. Ja ihan totta, karhunjälkiä. Ai siellä asti?  No eihän tästä ajele kuin neljäkymmentä minuuttia. Kyllä, otetaan kamera mukaan. Ai kahvia? No kyllä kai sitä sen verran.

Ja niin, aluetoimittajahan se oli, lähtee taas. 

Palaa toimitukseen joskus kolmen tunnin päästä. Muistikortilla on kuvia painaumista mustikkamättäällä ja rouvan kommentit:

"Karhu se oli."

Ensi viikolla ärrän kulmalla päivitellään, miten on karhut taas liikkeellä.

Paikallislehden toimitus joskus 2010-luvun loppupuolella:

Toimittaja marssii toimitukseen ja pyyhkii hikeä otsaltaan. Painava tuo videokameran jalusta, perkele. No, onpahan uutinen.

Näppäimistön päällä on ruutupaperi. Kunnaninsinööri oli kuulemma soitellut. No ei tässä nyt, perkele, ehdi insinööreille soittelemaan. Täytyy tehdä nettiin sähkesatanen. Ja toimittajan kommentti. Videokin täytyy editoida. Facebookiin vielä linkit ja Twitteriin myös. Missähän välissä ne kuvatkin käsitellään.

Ja kun hipaisupuhelinkansan tiedonjano on tyydytetty, on siihen ensi viikon lehteenkin keksittävä jotain. Sanoivat konsernin koulutuksessa, että tämän päivän uutinen on huomenna vanha. Ei auta siis uutisoida paperilehdessä.

Voihan sinne kirjoittaa, että viime viikolla uutisoitiin netissä tällaista. Facebookissa kirjoitettiin tällaista ja Twitterissä kirjoitettiin näin.

Problem solved, toimittaja-valokuvaaja-videokuvaaja-editori-sometuottaja hihkuu.

Seuraavana päivänä samainen tittelihirviö marssii taas toimitukseen. Joku rouva nykii lukossa olevaa ovea. Vuositilauslaskuaan tulossa näköjään maksamaan. Eikö se tuokaan tiedä, että toimitus on nykyään auki vain perjantaisin. Ei nyt jouda kyllä rupattelemaan. 

”Sitä minä vaan, kun siinä tämänviikkoisessa luki. Että mikä se sellainen Titteri on? Tarvitaanko siihen uusi tikiboksi, kun vasta minä uuden laitoin…”

Missä menee paikallislehti?

Edellä kuvattu tilanne on kärjistetty. Mutta silti.

Moni lehti tuottaa paljon materiaalia nettiin. Kun resursseja on, sen voi tehdä paperilehden kärsimättä. Mutta paikallislehtiä tehdään usein muutamien ihmisten voimin. Jos paukut laitetaan nettiin, niin kuinka paperilehti siinä sivussa selviää?

Paikallislehti ilmestyy usein maaseudulla, jossa vielä toistaiseksi asuu paljon vanhoja ihmisiä, jotka

a) eivät surffaa netissä
b) odottavat paperista paikallislehteä kuin kuuta nousevaa.

Tämä asetelma on hyvä muistaa. Vielä toistaiseksi.

| Create infographics