Media ei ole kuolemassa
Media on kriisissä. Media on murroksessa. Mediaan ei uskota. Media ei myy. Media-alan työt katoavat. Printtimedia kuolee. Nämä ovat fraaseja joita kuulee nykypäivänä jatkuvasti. Mutta onko media oikeasti kriisissä? Vaikka tuntuu että näinä aikoina yhä enemmän aikakausilehtiä lopetetaan tai ne siirtyvät verkkoon, media-alalla on yhä vähemmän työtä tarjolla, lehtitalot kiristävät menojaan niin silti median kriisiä mielestäni liioitellaan.
Maailma muuttuu Eskoseni
Kuten Aleksis Kiven Nummisuutareissakin todetaan, maailma muuttuu kaiken aikaa ja median pitää kyetä muuttumaan maailman mukana. Pitää muistaa että vaikka yhä useampi sisältö on siirtynyt verkkoon ja luetaan usein sieltä, niin sanomalehdet myyvät yhä. Varsinkin Suomessa uutisia luetaan yhä entistä enemmän ja tarkemmin myös sanomalehdistä. Meitä suomalaisia kiinnostavat tapahtumat kuten esimerkiksi Ukrainan kriisi pitävät meitä hyvinkin aktiivisena seuraamassa uutisia eri medioista. Maailmasta ei tule loppumaan uutiset tai kirjoitusten aiheet, eikä varsinkaan niiden tarve. Ehkä päinvastoin tulemme tarvitsemaan yhä enemmän ihmisiä kiinnostavia aiheita sekä laadukkaita sisällöntuottajia koska pystymme seuraamaan mediaa entistä laajemmin ja nopeammin.
Median osalta kehitys on johtanut siihen, että yhä useampi artikkeli löytyy verkosta. Samalla perinteinen tilaajakulttuuri on katoamassa, vaan luetaan enemmänkin sirpalemaista tietoa ja yksittäisiä artikkeleita, joihin saatamme saada suoria linkkejä sosiaalisen median kautta. Tämä on tuonut esiin kilpailutilanteen perinteisen median ja sähköisen median välillä. Samalla ollaan huolissaan mistä raha tulee, kun ennen se tuli lehtien tilaajilta ja mainoksista, mutta nykyään nettiä on vaikea valjastaa kuluttajien maksettavaksi. Samalla printtimedia on lähtenyt kilpailemaan verkkomedian kanssa verkkomedian ehdoilla. Verkkomedian edut ovat nopeus, reaaliaikaisuus, sekä mahdollinen virheiden korjaus tai juttujen täydennys jälkikäteen. Lisäksi tilaa on printtimediaa enemmän esimerkiksi kuville, sekä voidaan käyttää liikkuvaa kuvaa ja musiikkia sekä erilaisia efektejä jotka houkuttavat lukijoita. Printtimedian ei kannattaisikaan lähteä kilpailemaan nopeudella, vaan enemmän laadulla ja taustoittavalla työllä. Lisäksi verkossa tietokoneen ruudulta tai mobiilinäytöiltä ei jakseta lukea pidempiä juttuja, vaan ne luetaan edelleen paperisina kahviloissa, kotisohvalla, ruokapöydässä ja niissä paikoissa joihin tietokone ei sovellu.
Tutkimus:
Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2014
IRO Research Oy toteutti vuoden 2014 loppupuolella tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisten mielestä kotimaisen uutisoinnin merkitys on kohonnut. Vastaajista 84 prosenttia arvostaa kotimaisia mediasisältöjä erittäin paljon ja pitää tärkeänä että tarjonta pysyy vahvana ja monipuolisena, mutta peräti 91 prosenttia pitää kotimaista yksityistä mediatarjontaa tärkeänä suomalaisen kulttuurin ylläpitämisessä ja vahvistamisessa.
Printtimedian pelastus
Uskon että myös printtimedia tulee pysymään kiinnostavana mikäli me tulevat toimittajat osaamme panostaa laatuun. Printtimedia ei koskaan pärjää kilpailussa verkkomedialle verkkomedian omilla valteilla, eli nopeudella. Mutta verkkomedia ei koskaan tule pärjäämään printtimedian vahvimmalle ominaisuudelle, eli hyvin tehdylle taustoittavalle journalismille. Tutkimustenkin tuloksissa lukijat kaipaavat selvästi eniten monipuolista ja laadukasta sisältöä. Mikäli sorrumme jatkamaan sisällöttömän klikkimedian tiellä, journalismi tekee itselleen vaikean tien päästä takaisin ihmisten suosioon. Mutta hyvintehdyillä ja hyvintaustoitetuilla jutuilla voimme voittaa lukijat taas puolellemme. Uskon että tulevaisuudessa hyvillä toimittajilla riittää töitä, ja että toimittajien brändäys tulee lisääntymään. Uskon vahvasti tulevaan, me voitamme vielä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti