perjantai 20. helmikuuta 2015

Journalismikoulutuksen tulisi muuttua alan mukana

Media-alalla myrskyää, ja myös journalismikoulutus kaipaa uutta kompassia. Kuinka luodaan superosaajia, jotka pärjäävät jatkuvasti muuttuvalla alalla?


Koulun tulisi tarjota journalistiopiskelijalle mitä ilmeisimmin vähän kaikkea. Onhan toimittajan hyvä hallita niin juttujensa kuvittaminen, seksikäs radioääni kuin kouluruokalan palsternakkakeiton reseptikin.

Ajatuksen tasolla toimiva kaikille kaikkea -malli antaa perustaidot monesta aiheesta ja eväitä oman tien löytämiseen. Se ei kuitenkaan mahdollista erikoistumista tiettyyn asiaan pintaa syvemmälle. Ja juuri erikoistumisen kerrotaan olevan tällä hetkellä parhaimpia valttikortteja alamme kilpailussa! Millaisia ratkaisuja koulutuksen kehittämiseen sitten on?

Toimittajia koulutetaan liikaa


Journalistiliiton mukaan alan opinnot aloittaa vuosittain pelkästään korkeakouluissa noin 200 uutta opiskelijaa. Se on liikaa. Samaan aikaan toimittajia irtisanotaan, toimituksia yhdistetään ja freelancerit elävät kaurapuurolla. Yksi selkeä kehitysidea alan kouluille olisikin aloituspaikkojen vähentäminen ja vapautuvien resurssien käyttäminen koulutusohjelmien kehittämiseen. Ei ole kenenkään etu kouluttaa liikaa työvoimaa alalle, joka muutenkin kouristelee kasvukivuissaan. Uskon vahvasti laadun korvaavan määrän silloin kun määrä on auttamattomasti liian suuri.

Toivoa on


Tilanne saattaa tuntua toivottamalta. Alan tulevaisuuden suhteen ainoa varmalta vaikuttava asia on epävarmuus. Miksi sitten emme varaudu siihen jo koulussa?

Haaga-Helian journalismin koulutusohjelman johtaja Anne Leppäjärvi totesi taannoin haluavansa opettaa oppilailleen taidon muuttaa suuntaa vauhdissa. Juuri sitä koko alan koulutus tarvitsee. Sitä, että olemme valmiita toimimaan tilanteessa kuin tilanteessa. Koulutuksessa tulisi panostaa ideoinnin harjoitteluun ja rohkaista kokeilemaan. Ennen kaikkia koulun tulisi valmistaa oppilaita uuden tiedon ja taidon sisäistämiseen nopealla aikataululla perinteisten toimintatapojen opettamisen sijaan. Valmistuessamme meille tulisi olla selvää, ettei töitä voi tehdä löysin rantein.

Ala keinahtelee kuin laiva myrskyaalloilla. Koulujen pitäisi kuitenkin kokonaan jättää työttömyydellä pelottelu, sillä sen me opiskelijat osaamme itsekin. Sen sijaan opettajien tulisi keskittyä valmistamaan meitä selviämään tyrskyjen keskellä, rakentamaan oma pelastuslautta, jolla selvitä, jos ei ruhjeitta, niin ainakin hengissä, niistä kaikkein kovimmistakin aallokoista.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti