Avokonttorit ovat historiaa, nykyään journalisti tekee töitä vaikka
kotisohvalta käsin.
Toimittajan työ on ollut hyvin
ihmisläheistä, käytännöllisistä syistä. Tiimityötä tarvitaan jokaisessa
toimituksessa. Toimittaja ja kuvaaja ovat erottamaton työpari ja palavereissa
suunnitellaan yhdessä lehden uusinta numeroa. Haastattelut sekä haastateltavat
ovat aivan oma lukunsa toimittajan työssä. Uusia ihmisiä tapaa lähes joka
päivä. Ei enää.
Nykyään
toimittaja herää, ei välttämättä edes herätyskelloon vaan silloin kun on
nukkunut tarpeeksi, juo aamukahvin ja istuu aamutakissa työpöytänsä ääreen.
Toimittaja avaa sähköpostinsa ja tarkistaa, onko toimeksiantajalta tullut uusia
viestejä projektia koskien.
Tällainen toimittaja on freelancer.
Heitä on yhä suurempi osa toimittajista, osittain media-alan huonon
työllisyystilanteen takia, mutta osittain myös siksi, että se on nykyään
mahdollista. Kaikki tieto ja materiaali kulkee toimittajan ja toimituksen
välillä yhdellä napin painalluksella. Perinteisiä toimituspalavereita ei
tarvita. Omaa pomoakaan ei välttämättä
tapaa kasvokkain, tai ehkä korkeintaan videopuhelussa. Joillekin tällainen työ
on toteutuva unelma.
Teknologia vaatii jatkuvaa uuden
opettelua. Jotta toimittaja voisi tehdä työtään kotoa käsin, pitää sekä hänen
että toimeksiantajan osata käyttää verkkoa, pilvipalveluita sekä tietokoneita
sujuvasti. Mutta jos tekniikan käyttö ei ole ongelma, jäisi moni työssäkävijä
varmasti mieluusti kotiin aamuisin. Journalisteilla on tämä mahdollisuus
olemassa.
Kotitoimistossa on kuitenkin
tiettyjä ongelmia. Itsensä motivointi työntekoon ja työajoista kiinni pitäminen
saattavat olla monelle vaikeita ilman esimiehen ja työkavereiden läsnäoloa.
Pitää opetella vetämään raja vapaa-ajan ja työn väliin. Jos on tottunut
”vanhanaikaiseen” toimitusmalliin, voi olla vaikeaa saada palautetta vain
sähköpostin välityksellä.
Sitten se yksinäisyys. Kun kaiken
voi hoitaa etänä, paitsi tietenkin jotkin haastattelut, ei freelancertoimittaja
päivittäin saa montaa ihmiskontaktia. Valtava ero aiempaan toimitustyöhön.
Yksinäinen
susi –käsite on jo klisee. Ehkä sen voisi korvata kielikuva Yksinäinen Journalisti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti