perjantai 20. helmikuuta 2015

Somesta syrjäytyneet


Sosiaalinen media tuntuu olevan jo kaikkien arkea, vaikkei se ole.

Joukossamme kulkee paljon väkeä, joka ei käytä somea lainkaan. Heitä löytyy kaikista ikäluokista ja ympäri Suomea. Yle teetti joulukuussa 2014 Taloustutkimuksella laajan selvityksen suomalaisten somenkäytöstä.

Peräti 34 prosenttia vastanneista ilmoitti, ettei käytä sosiaalista mediaa lainkaan. Kolmannes suomalaisista! Keitä he ovat, miten he pärjäävät? Selvityksestä saa vain laihoja viitteitä siitä, millaista näiden ihmisten elämä on.

Itselleni ei tule mieleen ainuttakaan tuttavaa, joka ei käyttäisi somea. Tunnen monia, jotka eivät ole Facebookissa tai Twitterissä. He ovat sitten vaikkapa WhatsAppissa.

Passiivisuuskin on sellaista puolittain vilkuilevaa, seurailevaa. Sosiaalinen media on siinä tyrkyllä koko ajan. Päivitit siellä itse tai et. Mutta kuka on aina pois sosiaalisesta mediasta?

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 58 prosenttia on maanviljelijöitä, se ei yllätä. Eläkeläisten osuus on jopa 69 prosenttia. Sekään ei hämmästytä.

Jäljelle jää silti paljon sometonta porukkaa. Esimerkiksi kuuden prosentin opiskelijaryhmä. Miten he selviävät opinnoistaan ihan ilman somea? Ja entä se iso määrä työntekijöitä ympäri Suomea, joita on turha tavoitella netin kautta?

Eniten somenkäyttö lisääntyi viime vuonna 35-49 -vuotiaiden joukossa. Täysin loogista. Sinne se perheellisenkin arki soljuu työssä ja vapaalla. Myös nuorimpien somenkäyttö jatkaa kasvamistaan.

Alle 25-vuotiaista vastaajista neljä prosenttia ilmoitti olevansa kokonaan sosiaalisen median ulkopuolella. Mitä he puuhaavat sen aikaa, kun kaverit somettavat?

Somettomien ihmisten arki herättää uteliaisuutta. Onko vaikkapa pohjoisessa Suomessa ihmisiä vailla nettiä, vaikka hinku Faceen olisi kova?

Kuinka moni on syrjäytynyt, humahtanut jonnekin reistailevan lankapuhelimen ja kirjoituskoneen väliin?

Kuka mahtaakin elää sometonta trendiään, kaupungissa keskellä kaikkea? Hifisteleekö hän lähipankin konttorissa ja oman marketin kassalla, kiliseekö luomuraha hänen kukkarossaan erityisen kotoisastì?

Jos en itse kirjoita somettomien arjesta reportaasia lähiaikoina, lukisin sellaisen mielelläni. Vaikka jostain printtilehdestä.


 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti