torstai 19. helmikuuta 2015

Vieraana sosiaalisessa mediassa


Sosiaalinen media – uuden ajan toimittajan työkalu, julkaisukanava ja palautealusta. Somessa luodaan brändiä, etsitään näkyvyyttä, jaetaan sisältöä, osallistetaan yleisöä, vastaanotetaan palautetta ja jatketaan keskustelua. Mikä on toimittajan rooli verkkoyhteisöissä? Miten toimittaja voisi ottaa kaiken irti sosiaalisesta mediasta?

Viimeistään nyt olisi tunnustettava, että verkkoviestintään osallistuminen on keskeinen osa toimittajan päivittäistyötä, eikä jotain ylimääräistä ”oikean työn” ohessa.” 

Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuslaitoksen raportti Twiiteryhmiä ja uutispäivittelyä – Toimittajana sosiaalisessa mediassa (2013) valottaa näkökulmia sosiaalisen median käyttöön ammattitoimittajan työvälineenä.



Koska sosiaaliset mediat eivät ole alun perin syntyneet palvelemaan journalistisia tarkoitusperiä, ammattiroolissaan liikkuvat toimittajat ovat siellä ikään kuin vieraalla maalla. Hyvä journalistinen tapa voi olla ristiriidassa vakiintuneen netiketin kanssa. 

Yksityinen ja ammatillisen minän erottaminen voi olla vaikeaa. Toimittaja mielletään helposti työnantajansa edustajaksi, vaikka haluaisi kommentoida asioita yksityishenkilönä. 
Palautetta saa paljon suoremmin ja nopeammin kuin aikaisemmin – eikä se aina ole kiittelyä. 

Twiiteryhmiä -tutkimukseen haastatellut verkkoaktiivit moittivat toimittajien jättäytyvän liiaksi tarkkailijan rooliin. He eivät vielä välttämättä osaa käyttäytyä kussakin verkkoyhteisössä syntyneen toimintakulttuurin mukaisesti. Arvostelujen mielestä toimittajat ovat edelleen hieman pihalla siitä, mistä tietoa kannattaa hakea ja millaiseen tietoon uskaltaa luottaa.

Merkittävä osa sosiaalisen median käyttäjistä olisi silti halukas tiiviimpään yhteistyöhön ja vuoropuheluun toimittajien kanssa. Osataanko tätä resurssia hyödyntää tarpeeksi?

“Juttu joka syntyy keskustelusta ja synnyttää keskustelua on paljon kiinnostavampi kuin perinteinen yksisuuntainen ylhäältä alas tiedottaminen: ”tässä asiat, jotka sinun tulee tietää. Yleisölle on paljon sitouttavampaa osallistua jutuntekoprosessiin kuin nähdä pelkkä lopputulos. Kun on osa prosessia, siitä tekee jo mieli kertoa kavereille. Ja jakaminen on medialle elintärkeää, jos se haluaa pärjätä verkossa.” 

Osallistuva yleisö – resurssi vai rasite?


Sosiaalinen media mahdollistaa mille tahansa verkkojulkaisulle laajan näkyvyyden nopeasti. Tavalla tai toisella keskustelua herättävät artikkelit jatkavat somessa omaa elämäänsä. Onnistumiset huomataan – ja kompastukset sitäkin herkemmin. Facebookista löytyy useitakin ryhmiä, joissa naureskellaan “kesätoimittajan kömmähdyksille”. Osa niistä on kieltämättä aika hauskoja. Mokaamisen pelkoa ne eivät kuitenkaan hälvennä. 

Puheenaiheiden seuraaminen on nykyisin helppoa. Mielipiteiden kysymistä varten ei tarvitse jalkautua kadulle tekemään gallupia. Juttu voi rakentua täysin Twitteristä tai Instagrammista koottujen postausten varaan. Somen kautta voi löytyät haastatteltavaksi henkilöiltä, jotka ovat muuten tavoittamattomissa. Lähteiden löytäminen on nopeaa. Siksi tiedon varmistamisen merkitys vain korostuu.

Iso-Britanniassa toimittajat käyttävät Twitteriä kolmanneksi eniten maailmassa.Vakavasti otettavia aiheita on kalasteltu sieltä jo pitkään. Hashtagit ovat nousseet hakusanojen rinnalle. Brittitoimittajat etsivät usein lähteitä #journo request -kanavaa käyttäen. Tällä menetelmällä lienee syntynyt kyseenalaistakin journalismia. Eriskummallisimpia haastattelupyyntöjä on listattu tänne.


Twitterin puheenaiheet kartalle sijoittavan Trendsmap -palvelun kautta tarkasteltuna Suomea ja Helsinkiä puhuttavat kevättalvella 2015 eniten ajankohtaiset uutisaiheet ja politiikka. Käytetyimpiä hashtagejä ovat muun muassa #auer, #yle, #sote, #vaalit2015 ja #viestintä. Aiheet vastaavat täysin perinteisissä tiedotusvälineissä esillä olevia kotimaan uutisia.

“Jos aiemmin toimittaja oli asiantuntija, joka kertoi kansalle mitä pitää tietää, sosiaalisen median aikakaudella hänen roolinsa on yhä enemmän fasilitoida yhteiskunnallista keskustelua. Toisin sanoen toimittajan tulisi yhä enemmän aktivoida ja johtaa keskustelua sen sijaan, että on yksin äänessä. Ylen strategiapäällikkö Tuija Aalto käyttää tästä osuvasti termiä ”puheenaiheistaminen".”

Kuratointi, fasilitointi, moderointi… tulevaisuuden ammattinimikkeitä vai pompöösejä termejä?


Sosiaalisen median kuratointi tarkoittaa sisältöjen jakamista ja suosittelua. Jos sisältö ei ole tarpeeksi kiinnostavaa tai jos sitä ei jaeta tarpeeksi, seuraaminen tai tilaaminen lopetetaan herkästi. Jokainen siis kuratoi. 

Uskottavuuden ja avoimuuden nimissä toimittajan kannattaa reippaasti jakaa verkostoissaan kaikkea kiinnostavaa sisältöä, myös kilpailijoidensa juttuja. Aktiivinen verkkokeskustelija ja sisällönjakaja nousee todennäköisemmin esiin internet-hauissa. 

Valion digitaalisen markkinoinnin päällikkö Jussi-Pekka Erkkola toteaa Somemarkkinoinnin trendit -raportissa: ”Jokainen meistä jakaa verkossa omille ystäville/seuraajille/kontakteille mielenkiintoisia linkkejä ja sisältöjä. Erillistä, pompöösiä termiä tälle arkipäiväiselle toiminnalle ei tarvita”.

Hintikka, Aalto ja Rongas käyttävät Vertaisaika -kirjassaan (2010) termiä ”internet-fasilitointi” eli  joukkojen innostaminen ja kannustaminen internetissä. Yhtä hyvin voitaisiin puhua moderoinnista tai sosiaalisen median manageroinnista – keskustelun herättelystä. Ajatus on mielenkiintoinen. 

Toimittaja seuloo verkon kiinnostavimmat aiheet ja johdattaa seuraajansa jännän äärelle. Personoitavia, älykkäitä web-lehtiäkin tosin on jo olemassa, mutta paljon verkkoseuraajia saanut toimittaja voi lisäksi ohjata keskustelua, ja tehdä tekee tarvittaessa jatkojuttuja. Lopulta hän raportoi yleisölle, miten yleisö reagoi. 

“Verkko ei enää ole pelkästään julkaisukanava, vaan pikemmin sosiaalisen osallistumisen ja intensiivisen vuorovaikutuksen viestintäareena. Tämän areenan tunnusmerkkeihin kuuluvat loppukäyttäjien tuottamat sisällöt, niiden välittäminen sekä käyttäjien välinen suora kommunikaatio.” 

Lähteet:

Twiiteryhmiä ja uutispäivittelyä

Ilkka Olander

Muutosvaalit 2011

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti