Mukana median muutoksessa

Median murros on tuttu tarina jokaiselle alan opiskelijalle. Media kriiseilee, kehittyy ja muuttaa muotoaan, mutta tarve tiedolle ja tiedonvälitykselle pysyy.

Olipa kerran median murros

Kauan kauan sitten oli sanomalehti, painokone ja sellainen syrjäinen maan kolkka kuin Suomi. Elettiin vanhoja hyviä aikoja, jolloin perimätiedon mukaan kaikki oli paremmin, kouluun hiihdettiin kesät talvet ja painettua sanaa luettiin sanomalehdistä. Kylillä juoruiltiin, mutta muuten ei tieto maassa ilman lehtiä juuri liikkunut. Joukkoviestintä edellytti painokonetta, ja painokone edellytti rahaa. 

Sanomalehtiin sisällön valikoi arvovaltainen toimitus, joka päätti, mistä kansalle kerrotaan. Ja koska kansa janosi tietoa, eikä heillä ollut muita vaihtoehtoja, he maksoivat näistä lehdistä. Ja koska kauppiaat halusivat, että kansa ostaa heidän tuotteitaan, päättivät he mainostaa siellä missä asiakkaiden katseet jo valmiiksi olivat: sanomalehdissä. Ja näin oli sanomalehdellä varaa palkata toimittajia, jotka kirjoittivat uutisia lehteen, jota kansa ja kauppiaat halusivat, ja joka painettiin painokoneella, johon muilla ei ollut varaa.

Kunnes eräänä kauniina päivänä tuli iso paha teknologia, joka kehittyi.

Jokainen voi olla julkaisija

Teknologian kehittymisen myötä median pelikenttä on mullistunut. Siinä missä massoille viestiminen ennen edellytti painokoneen omistamista, nykyään siihen riittää puhelin ja nettiyhteys.

Lähes kenellä tahansa on siis mahdollisuus saada tuotoksensa, oli se sitten tekstiä, kuvaa, videota tai mitä hyvänsä, miljoonien ihmisten ulottuville. Välineitä tähän on lukemattomasti: on Facebookia, Twitteriä, Instagramia, erilaisia blogiportaaleja, keskustelupalstoja, ilmaisia verkkosivukoneita ja tuhat muuta kanavaa.

Puhutaan somenatiiveista, jotka syntyvät älypuhelin kädessä ja jättävät ensimmäisen kädenjälkensä Internetiin siinä iässä, missä itse pelasin vielä onnellisen mistään mitään tietämättömänä kirkonrottaa koulun pihalla. Lukijat, katselijat ja käyttäjät jakaantuvat näiden kanavien kesken ja ovat kaiken lisäksi vaativampia kuin koskaan ennen: koko ajan pitää olla enemmän ja nopeammin.

Ei siis ihme, että ennen julkaisijan roolista yksinoikeudella nauttineita mediataloja saattaa tällä hetkellä vähän pelottaa. Kuka enää ostaa lehtiä tai käyttää maksullisia verkkosisältöjä, jos kaiken voi saada verkosta ilmaiseksi? Ennen kilpailijoita oli kourallinen kun nyt niitä on netti täynnä. Kilpailun koventuessa ja lukijoiden vähentyessä myös mainostulot pienenevät, ja lopputulos näkyy kassassa.

Ei siis ihme, että myös toimittajia pelottaa: kuka meitä enää palkkaa jos mediataloilta loppuu rahat ja bloggaajat sekä crowdsourcing-aktiivit tekevät saman työn ilmaiseksi?

Klikkaa avataksesi suurempana.

Media kriiseilee, nyt ja aina?

Median murroksesta on siis todella keskusteltu viime vuosina, eikä suotta. Pahimmillaan jutut saavat ”bloggaajat vie toimittajien rahat ja naiset” -tyylisiä piirteitä. Toinen ääripää taas muistuttaa, että tämä ei ole ensimmäinen murros, minkä media kohtaa.

Media on siitä jännä juttu, että se tuntuu olevan jatkuvasti enemmän tai vähemmän kriisissä. Ensin printin asemaa uhkasi radio, sitten radion ja printin asemaa televisio. Viimeisimpänä lusikkansa soppaan lykkäsi vielä Internet, joka uhkaa näiden kaikkien kolmen asemaa. Toistaiseksi kaikki neljä ovat kuitenkin vielä hengissä ja jotenkuten hyvinvoivia, joten näistäkin draamoista on selvitty.

Vaikka nykymaailma on julkaisijoita täynnä, myös informaatiota on enemmän kuin ennen. Tietoa on niin paljon, ettei ihminen pysty sitä kaikkea käsittelemään. Kuten painokoneen kulta-aikoina, myös nykyään tarvitaan siis toimittajia valikoimaan mitä tästä tietotulvasta kansalle kerrotaan. Toimittajien työpanoksestakaan ei siis voida loputtomiin karsia.

Kehityksen myllerryksessä monet asiat ovat kovin epävarmoja, ja epävarmuus on usein pahinta. Voisinkin lohduttaa kaikkia sillä, että kahdesta asiasta olen varma. Ensimmäinen niistä on, että kehitys jatkuu, halusimme tai emme. Toinen taas on se, että tietoa on ja tulee olemaan, ja tiedon välitystä tarvitaan aina. Millaisessa muodossa se tulee tulevaisuudessa tapahtumaan, on kuitenkin vielä arvoitus.