Sanomalehtien levikkien laskiessa kymmensormijärjestelmä ei enää riitä

Tänä päivänä kenellekään ei liene yllätys, että perinteisen sanomalehden levikki laskee. Siinä missä printin levikki laskee, digilehtien levikki kasvaa. Media Audit Finlandin tilastot näyttävät levikin muutokset.

Perinteisen printin kuolemista on ennustettu vuosien ajan. Sanomalehdet ovat olleet osa ihmisten arkea pitkään. Sanomalehtien lukeminen poikkeaa paljon siitä, miten verkkolehtiä luetaan. 

Moni kokee sanomalehden helpommaksi lukea. Silmät eivät väsy yhtä nopeasti kuin verkosta lukiessa. Sanomalehteä lukiessa katse ei ehkä harhaile yhtälailla kuin digilehdissä. ”Sivulta” ei myöskään tule poistuttua yhtä helposti kuin verkkosisältöjä selaillessa.

Printin on muututtava

Printin ei kuitenkaan tarvitse kokonaan hävitä. Se voisi myös löytää oman toimivan paikkansa verkkojulkaisemisen rinnalta. 

Sanomalehden tulisi löytää uusi tapa toimia. Uutisilla se ei voi kilpailla verkon kanssa. Verkko voittaa nopeutensa ja rajattomuutensa vuoksi sanomalehden 6-0. Pitemmissä ja ehkä jopa hitaammissa jutuissa sanomalehti sen sijaan toimisi varmasti verkkoa paremmin. 

Jotta printti löytäisi paikkansa verkkolehtien vierellä, pitäisi löytää tekijöitä, jotka uskaltavat kokeilla uutta. Tuttuun ja turvalliseen sanomalehtisisältöön luottaminen ei luultavasti tule pidemmän päälle toimimaan. Levikin laskukin sen kertoo.

 Digilehdet vaativat toimittajilta uusia taitoja

 

 

Perinteisten lehtien rinnalle nousee koko ajan suositumpi verkkojulkaiseminen. Perinteisten lehtien lisäksi myös journalistien taitojen täytyy muuttua verkon vaatimusten mukaisiksi.

Toimittajalle ei nykypäivänä riitä enää kymmensormijärjestelmän hallitseminen. Verkko vaatii paljon muutakin. Toimittajan tulee ottaa huomioon asioita, joita ei ehkä aikaisemmin ole mietitty juttua laatiessa. Verkossa julkaiseminen vaatii toimittajalta huomiota monen mutkan kautta aina hakukoneoptimointiin saakka.

Toimittaja myös toimii enemmän yksin. Sama ihminen ideoi, kirjoittaa jutun ja ottaa mahdollisesti valokuvankin. Työ on siis muuttunut ryhmätyöstä yksilökeskeiseksi.

Verkko ei vaadi uusia asioita ainoastaan toimittajalta. Verkko ja siellä julkaistavien juttujen menestyminen vaatii toimivan alustan. Sellaisen julkaisupaikan, joka toimii käyttötarkoituksessaan ja on toivottavasti kattava, mutta myös helppokäyttöinen. Tähänkin vaaditaan ammattilaisten taitoa ja näkemystä. Jossain määrin tehtävässä on varmasti onnistuttu, sillä digilehtien levikki kasvaa vuosittain.

Vaikka verkko vaatii paljon, se myös antaa paljon uusia tapoja luoda sisältöjä. Se mahdollistaa erilaisia asioita, joita perinteisessä printissä ei ole voitu toteuttaa. Kuvia voi olla enemmän, juttuun voi liittää liikkuvaa kuvaa, lukijat voivat kommentoida sisältöä ja juttu voi saavuttaa uudenlaista yleisöä jakamisen avulla.

Tänä päivänä kaikki digilehdet eivät ole vielä niin toimivia ratkaisuja kuin ne voisivat parhaimmillaan olla. Toiset sivut toimivat paremmin kuin toiset. Verkon tullessa entistä tutummaksi, ja erilaisia tapoja kokeilemalla, verkkolehdistä tulee varmasti hienoja, toimivia kokonaisuuksia, jotka rikastuttavat kansan arkea.