Koodauksen perustaidoista on hyötyä toimittajan työssä

Viime aikoina on puhuttu paljon siitä, pitäisikö jokaisen osata koodata edes vähän. Eri medioiden siirtyessä yhä enenevissä määrin verkkoon, herää kysymyksiä myös siitä, kuinka paljon toimittajan tulisi hallita tietotekniikkaa. Pitäisikö toimittajankin osata koodata?

HTML julkaisualustojen perustana

Monet verkkotoimitukset käyttävät julkaisualustoinaan Wordpressiä tai muita vastaavia valmiita alustoja, joiden ulkoasua on mahdollista muokata persoonallisen näköiseksi. Suuremmat kotimaiset toimitukset suosivat Drupalia, jonka muokkausmahdollisuudet ovat vielä laajemmat. Sivustojen personointi tuo haasteita verkkotoimittajille, sillä personoinnin myötä myös käyttöjärjestelmät saattavat erota merkittävästi toisistaan.

Vaikka julkaisujärjestelmät ovat melko helppokäyttöisiä, niiden käyttöä helpottaa jos toimittaja ymmärtää edes HTML:n ja CSS:n alkeet. Tähän joku ammattikoodari saattaisi kommentoida, että eiväthän ne edes ole oikeita ohjelmointikieliä. Niiden pohjalle nettisivut kuitenkin rakentuvat, ja yksinkertaisten komentojen avulla saadaan ratkaistua esimerkiksi kuvien tai videoiden upottamiseen liittyviä ongelmia.

Kaikilla toimituksilla ei ole varaa pitää ammattikoodaajia aina valmiudessa, joten mitä enemmän toimittajat osaavat ratkaista tietoteknisiä ongelmia, sen helpompaa verkkotoimituksessa on työskennellä.

Tietoteknisistä taidoista etua työmarkkinoilla

Koodaaminen on tulossa osaksi peruskoulujen opetussuunnitelmaa vuonna 2016. Tämä tarkoittaa sitä, että reilun 15 vuoden kuluttua työmarkkinoilla alkaa olla nuoria toimittajanalkuja, joiden tietotekniset taidot ovat vakaammalla pohjalla kuin tämän päivän opiskelijoilla.

Kilpailu työpaikoista on jo nyt kovaa. Toimittajien odotetaan pystyvän kirjoittamisen lisäksi valokuvaamaan ja videoimaan. Verkkoympäristössä työskenteleminen alkaa olla perusedellytyksenä melkeinpä joka toimituksessa. Mitä monipuolisemmin toimittaja hallitsee myös työnsä teknisen puolen, sen paremmat mahdollisuudet on saada töitä.

Sen sijaan, että toimittajat erikoistuisivat tiettyyn välineeseen tai aihealueeseen, heiltä vaaditaan osaamista monelta eri osa-alueelta. Tietoteknisten taitojen merkitys korostuu julkaisujen siirtyessä verkkoon.

Kaikkien ei tarvitse olla huippukoodaajia

Jokamiehen koodaamistaidoista puhuminen herättää hämmennystä osittain siksi, että koodaamisella voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Alan ammattilaisille koodaaminen merkitsee ammattimaista ohjelmistosuunnittelua, jota ei opita millään pikakursseilla. Edes alan korkeakoulutus ei takaa sitä, että oppii huippukoodaajaksi, vaan se vaatii pitkäaikaista panostusta ja omaehtoista oppimista sekä työssä että vapaa-ajalla.

Maallikoille koodaaminen voi tarkoittaa sitä, että osaa personoida esimerkiksi blogin ulkoasua tai luoda yksinkertaisia nettisivuja kotisivukoneiden avulla. Toimittajan koodaamistaidoiksi saattaa riittää vähimmillään se, että osaa julkaista ja päivittää nettiartikkeleita, mutta mitä enemmän julkaisualustojen ominaisuuksia osaa hyödyntää, sitä monipuolisemmin niitä voi käyttää. Jos kiinnostuneisuutta riittää, mikä estää opiskelemasta edistyneempiä ohjelmointikieliä, ja opetella tekemään näyttäviä datavisualisointeja tai jopa interaktiivisia sisältöjä. 

Lisätietoja:

Hacks/Hackers Helsinki: verkosto journalismista, teknologiasta ja niiden kohtaamisista kiinnostuneille.

• Facebookissa
• Verkossa 

Ilmaisia koodikouluja netissä:

• W3Schools
• Codecademy 

Opettajille suunnattu tietopaketti koodaamisen lisäämisestä opetussuunnitelmaan: 

Koodi2016-opas