Pystyykö yksi toimittaja tähän kaikkeen?

Toimittaja ei voi enää ajatella olevansa pelkästään printti- tai tv-toimittaja. On pystyttävä tekemään juttua printtilehteen ja verkkoon, kirjoittamalla tai mikrofoni kädessä. Toimittajan on oltava moniosaaja.

 
Nelikymppisenä journalismin opiskelijana suorastaan hengästyy, kun miettii mitä kaikkea nykytoimittajan pitäisi osata.

Sosiaalisessa mediassa kaikkien toimittajien pitäisi olla aktiivisesti mukana mahdollisimman monessa kanavassa. On myös kerättävä useampi sata seuraajaa eli kontaktia. On brändättävä ja markkinoitava itseään, jotta saa töitä.

Ellet ole sosiaalisessa mediassa, et ole olemassa.

Ilman Twitteriä ei uutistoimittajana enää voi elää. Se on tällä hetkellä kansainvälisesti kovin uutisväline, sanoo viestinnän asiantuntija Pasi Kivioja.

Blogia kannattaa kirjoittaa. Sekin on yksi tapa brändätä itseään. Bloggaamalla voi myös opetella itselleen uudenlaista journalismia. Näin kertoo tehneensä toimittaja Emmi-Liia Sjöholm omassa blogissaan Torkkuja ja nokkosia.

Vähintäänkin blogeja ja muuta sosiaalista mediaa pitää seurata jatkuvasti. Muuten voi jäädä elämälle tärkeät keskustelunaiheet huomaamatta.

Ihanko oikeasti?
 

Multitalentti toimittaja

Toimittajalta vaaditaan nykyisin myös ymmärrystä siitä, että juttuja luetaan eri laitteilla. "Mobiili edellä" on muodostumassa iskulauseeksi.

Videot lisääntyvät jatkuvasti viestinnässä ja eri medioissa. Erityisesti tästä osa-alueesta olen innostunut itsekin.

Olen ymmärtänyt, että multimediaosaajana työllistyminen voi olla helpompaa. Multitalentti toimittaja tietää, miten kuvata videota, äänittää, editoida videota ja ääntä. Kaikelle tälle sisällölle sama toimittaja tekaisee kädenkäänteessä verkkosivun.

Hakukoneoptimointi, koodaaminen, träkkääminen... Joo joo, yritän panostaa näihinkin.

Toimittaja tietää, millä kikoilla hakukoneet löytävät verkkotekstin. Ja kun on julkaissut jutun verkossa on syytä osata myös erilaisin keinoin löytää tiedot, miten sitä on luettu. Ja osata myös hyödyntää saamaansa tietoa tulevissa jutuissaan.

Valokuvaus- ja taittotaidot nyt ovat journalistin perustaitoja. Itsestäänselvyys.

Kaikki edellämainittukaan ei vielä riitä. Mediatutkija Maria Lassila-Merisalo suositteli meille journalismin opiskelijoille myös tapahtumatuottamisen opiskelua.

 

Mistä taidoista on hyötyä tulevaisuudessa? 

 

Lukuisien teknologian ja digitalisoitumisen tuomien vaatimuksien lisäksi on säilynyt jotain perinteistäkin. Ideoinnin, tiedonkeruun, kriittisen ajattelun ja kirjoittamisen taidoille on vielä tilausta.  
 
Ajatellaan, että journalismin ollessa myllerryksessä, ei voi laittaa kaikkia jyviä samaan pussiin. Ei voi tietää, mistä taidosta on hyötyä tulevassa työnhaussa.

Mutta olisiko kuitenkin niin, että johonkin on erikoistuttava ja oltava siinä erityisen hyvä. Kaikesta muusta on hyvä olla olemassa yleiskäsitys.

Ellei ole mestaritasolla kaikessa multimediaan liittyvässä, ainakin olisi hyvä tietää, kuinka rakeista videota ja sihisevää ääntä kannattaa julkaista.