Voiko paikallisuus pelastaa printtimedian?

Monenlaisia arvailuja on esitetty siitä, kuinka kauan sanomalehdistä vielä ilmestyy paperinen versio. Ennusteissa printtilehtien menestystekijänä on pidetty paikallisuutta.

Yhdysvaltalainen tutkimuskeskus Center for the digital future uskoo, että maan sanomalehdillä on enää viisi vuotta elinaikaa. Printtinä saattavat kuitenkin vielä senkin jälkeen menestyä paikalliset sanomalehdet, jotka ilmestyvät kerran tai kaksi viikossa. 

Yhdysvaltojen tilannetta ei voi suoraan verrata Suomeen. Mutta meilläkin paperilehdet räpiköivät medialammikossa pinnalla pysyäkseen.

Seuraamme yleensä USA:n trendejä noin viisi vuotta jäljessä. Eli ovatko printtilehdet historiaa meillä kymmenen vuoden kuluttua? Tämä on vain yksi arvaus muiden joukossa.

Yksi lehtiryhmä on kasvattanut lukijamääräänsä

Paikallisuus nähdään valttikorttina myös Suomessa. Suur-Jyväskylä lehden päätoimittaja Tapio Markkanen uskoo, että paperilehdistä viimeisinä loppuvat paikallislehdet. Todisteena Markkanen mainitsee Kansallisen Mediatutkimuksen tilastot. 

Kansallisen Mediatutkimuksen viime syyskuussa julkaisemat tiedot paljastavat, että kaupunkilehdet onnistuivat ainoana lehtiryhmänä kasvattamaan lukijamääräänsä.

Sanomalehtien lukijamäärät laskivat 4,5 prosenttia ja aikakauslehtien 2,1 prosenttia. Kaupunki- ja noutolehtien lukijamäärät puolestaan kasvoivat 3,7 prosenttia.

Kaupunkilehdet ovat lukijoille ilmaisia, mikä lisää niiden suosiota.

Uudenlaista printtimedian roolia etsitään

Onko nyt löydetty paikallisuudesta menestysresepti paperilehdille? Ei se niin yksinkertaista ole.

Paikallisuus ei ole sellaisenaan printin pelastus kaupunkilehti Turkulaisen päätoimittajan Janne Kaijärven mielestä. Mutta oikein käytettynä paikallisuus on printin mahdollisuus.

Printtiä ja verkkoa voi enää ajatella toisistaan erillisinä, Kaijärvi huomauttaa. Menestyäkseen printin on muututtava. Sille on löydettävä uudenlainen rooli, sillä digitaaliset kanavat jyräävät paperilehdet kansallisten ja yleisten uutisten välittäjinä. 

Paikalliset asukkaat tietävät paremmin

Resurssien pieneneminen on pakottanut sanomalehdet ja kaupunkilehdet miettimään uusia toimintatapoja. Tämä on Janne Kaijärven mielestä kääntymässä yllättäen laadun eduksi.

Kaupunkilehti Turkulaisessa on oivallettu, että paikalliset ihmiset tietävät toimittajia paremmin ja nopeammin lähialueensa tapahtumista.

Lehdessä haetaan parhaillaan uusia yhteistyömalleja lukijoiden kanssa. Tavoitteena on aito vuorovaikutus. Kaijärvi haluaa, että paikalliset ihmiset jakaisivat kiinnostavia havaintojaan lehden kautta laajemmille ihmisjoukoille. 

Lehti kokeilee parhaillaan Whatsapp-pikaviestinpalvelussa ryhmää, jossa parisataa yläluokkalaista voi ideoida yhdessä juttuja sekä jakaa kuvia ja videoita. 

Paikallisista printtilehdistä juuri ilmaisilla kaupunkilehdillä on otollinen tilanne ottaa lukijoita mukaan tekemiseen Kaijärven mukaan. Maksullisilta paikallislehdiltä lukijat puolestaan odottavat toimittajien, eivätkä niinkään amatöörien tekemää sisältöä.

Journalistit ja toimittajopiskelijat varmasti toivovat, että lukijat vaativat myös jatkossa ammattitaidolla tehtyjä sisältöjä.

Pääkaupunkiseudulla on ymmärrettävästi suurimpia kaupunkilehtien lukijamääriä:
 

Länsiväylä 110 000 lukijaa
Helsingin Uutiset 98 000 lukijaa
Vantaan Sanomat 90 000 lukijaa

 

Muita suuria lukijamääriä:

 

Tamperelainen 137 000 lukijaa 

Turkulainen 99 000 lukijaa

Suur-Jyväskylä Lehti 83 000 lukijaa